Tietoa ja kritiikkiä tuulivoimaloiden sijoittamisesta Pohjanmaalla.

Pohjanmaan liitto haluaa ilvekset pois!

Alueen kannanotto 28.5.2014 ilveskannan hoitoon Pohjanmaan maakunnassa 

Taustaa 

Suomen liittyessä EU:hun hoitosuunnitelmassa mainitut direktiivit tulivat myös Suomea sitoviksi, ja 

niiden mukaan ilves on tiukan suojelun piirissä. Suojelun myötä pesintöjen määrä on viime vuosina 

kasvanut merkittävästi. Pesintöjä arvioidaan vuonna 2013 olleen 451–539 (vuonna 2007 arviolta 235– 

262), mikä tarkoittaa noin 495 (270–-300) pentua. Suomessa elää tällä hetkellä arviolta 2485–2770 

ilvestä (vuonna 2007 noin 1500) poronhoitoalueen ulkopuolella, mikä osoittaa, että ilves ei ole lajina 

uhanalainen eikä sen tilanne ole historiallisena aikana koskaan ollut maassamme tämänhetkistä 

suotuisampi. Ilvekseen kohdistuva metsästyspaine on vähäinen, ja maa- ja metsätalousministeriön 

mukaan kanta kestää 589 yksilön vähentämisen metsästämällä metsästysvuonna 2013.  Alueen 

kannanotossa todetaan, että ilveskanta täyttää nykyisellään suotuisan suojelutason kriteerit. 

Luonnon monimuotoisuus ja ilveksen levinneisyys 

Hoitosuunnitelmassa vuodelta 2006 todetaan, että ilveskannan annetaan levittäytyä ja kasvaa Länsi- 

Suomen kannanhoitoalueella.  Jo tuolloin ilveskannan todettiin olevan vahva Länsi-Suomen 

kannanhoitoalueella, jossa eli 370–400 yksilöä ja noin 35 % Suomen ilveskannasta. Kanta oli erityisen 

tiheä silloisen Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella. Ilves tarvitsee paljon ravintoa, ja 

esiintymisalueillaan se verottaa rankasti pienriistakantoja. Täysikasvuinen ilves tarvitsee vuodessa 

73–76 sorkkaeläintä ja 120–130 jänistä, ja pennullinen naaras tarvitsee ravintoa huomattavasti 

enemmän.  Tämä johtaa väistämättä siihen,  että ilvesten läsnäolo vaikuttaa haitallisesti 

pienriistakantoihin. Poronhoitoalueella ilveskanta on 95–145 yksilöä. 

Alueen kannanotossa ilveskannan hoitoon todetaan, että kanta ei saa kasvaa niin suureksi, että 

ihmisten elämänlaatu heikkenee niillä alueilla, jonne ilveksen annetaan levittäytyä. On otettava 

huomioon, että toimialue on suureksi osaksi tiheään asuttua laajoine metsätalousalueineen eikä siellä 

ole suuria metsäalueita, joten se ei sovellu ilveksen elinympäristöksi. 

Kentältä kantautuu jo viestejä, jonka mukaan ilveksen nopea levittäytyminen on romahduttanut 

pienriistakannat toimialueen joissakin osissa. Ilveskannan suojelu ja edistäminen on jo johtanut 

muiden pienriistakantojen taantumiseen. Riistanhoidon edistäminen mainitaan myös metsästyslaissa, 

jossa riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, 

riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai 

parantaa riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Hoitosuunnitelmassa tulee ottaa 

tämäkin näkökohta huomioon. 

Ilveskannan jatkuva kasvattaminen erityisesti  Pohjanmaan maakunnassa tulee tämän vuoksi 

toistuvasti  aiheuttamaan häiriöitä,  ristiriitoja ja vahinkoja sekä heikentämään asukkaiden 

elämänlaatua. 

Ilveksen aiheuttamat vahingot 

Kansallisessa hoitosuunnitelmassa todetaan, että ilveksen aiheuttamat vahingot ovat suhteellisen 

vähäisiä eikä se muodosta ihmiselle uhkaa. Vahingot koetaan suurimmiksi  silloin kun ilves 

vahingoittaa tai tappaa metsästyskoiria, vaikka suurimmat ilveksen aiheuttamat taloudelliset vahingot 

kohdistuvat kotieläimiin ja turkistarhoihin. 

Kun kansallisella tasolla arvioidaan,  mitkä alueet  soveltuvat  suuremman ilvespopulaation 

elinympäristöksi,  tulee ottaa huomioon,  että Pohjanmaan maakunnan alueella on lukuisia 

turkistarhoja. Turkistarhalla ilves voi aiheuttaa erittäin suuret vahingot pelkällä läsnäolollaan. Varsinkin 

penikointiaikaan ilveksen läsnäolo saa tarhaeläimet niin stressaantuneiksi, että ne purevat pentunsa 

kuoliaaksi, mikä aiheuttaa tarhaajalle huomattavat taloudelliset menetykset. Ilveksellä on myös 

taipumus hakeutua tarha-alueille, koska siellä on runsaasti saaliseläimiä. Tarhoja on hyvin vaikea 

suojella, sillä ne sijaitsevat erillään laajoilla alueilla.

Ilves on aiheuttanut vahinkoja myös lammastarhaukselle, joka on kasvava elinkeino alueella. Vahingot 

haittaavat elinkeinonharjoittajaa sekä elinympäristöjen, kyläympäristöjen ja perinnemaisemien hoitoa 

erityisesti saaristossa. 

Vaadimme, että ilmoittajalle on nopeasti toimitettava tieto kaadettujen ilvesten analysointituloksista, 

jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tautien leviämisen ehkäisemiseksi. 

Visio 

Kanta ei saa runsastua alueen erityispiirteiden vuoksi. Suhteellisen rajoittamatonta kannan 

kasvattamista toimialueella vastustetaan, koska Pohjanmaa on tiheään asuttu alue, jossa ei ole laajoja 

koskemattomia metsäalueita. Maakunnassa on runsaasti karjaa ja lukuisia turkistarhoja, joten se ei 

sovellu ylisuuren ilveskannan elinympäristöksi. Ilvesten määrän rajoittamaton kasvattaminen alueella 

tulee tämän vuoksi aiheuttamaan toistuvia häiriöitä, ristiriitoja ja vahinkoja sekä heikentämään alueen 

asukkaiden elämänlaatua. 

Kannan seuranta 

Suurpetoyhdyshenkilöitä on koko toimialueella. Kannanseurantaa tulee voida käyttää pyyntilupien 

myöntöperusteena. 

Tassu-kirjaamisjärjestelmästä tulee kehittää luottamusta herättävä, luotettava ja toimiva työkalu, joka 

myöhemmässä vaiheessa avataan suuren yleisön käyttöön, jotta se voi seurata yhdyshenkilöiden 

ilmoittamia havaintoja. 

Kannan tila keväällä 2013 

Kanta on kasvussa, ja vapaaehtoisissa inventoinneissa on todettu 24 pesintää. Alueella liikuskelee 

noin 95–110 ilvestä, ja pesintöjä on todettu. Riistatutkijat arvioivat, että Rannikko-Pohjanmaan alueella 

elävillä ilvesnaarailla on keskimäärin 1,3 pentua ja että pesintöjä oli 18–21. Ilves esiintyy koko 

toimialueella. 

Esiintyminen keväällä 2013 

Koko toimialueella, myös ulkosaaristossa. 

Vahingot vuonna 2013 

Ilmoitetut vahingot ovat tähän saakka olleet vähäisiä, koska asutuksen lähellä liikkuneet yksilöt on 

kaadettu, mutta alueen erityispiirteiden ja elinkeinojen vuoksi laajamittaiset vahingot ovat mahdollisia. 

Vahingot pyritään estämään kannan verotuksella ja neuvonnalla. Ylisuuri ilveskanta verottaa muita 

riistakantoja. 

Ehdotus: Alueen käsityksen mukaan häirikköeläin on yksilö, joka toistuvasti oleskelee 

kesyyntyneenä pihapiireissä, lähellä ihmisiä tai toistuvasti hyökkää kotieläimien 

kimppuun. 

Kannan hoito ja kehitys 

Kannan tavoitekoko on ylitetty. Pienriistakannat kärsivät alueella elävien ilvesten suuresta määrästä. 

On toivottavaa, että ilveshavainnoista ilmoitettaisiin nykyistä useammin. 

Ehdotus: Alueen erityispiirteet huomioon ottaen ilveskantaa tulee vähentää. Paikallisesti on 

syytä aloittaa rankempi kannan verotus. 

Kannan verotus 

Maa- ja metsätalousministeriön antama määräys.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkintää ei sallita.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Kirjaudu Kattiharjuun osallistuaksesi keskusteluun